Pysähdy!

Ole hetki aloillasi, äläkä mieti tulevaa. Ole hiljaa, mieti ja kuuntele itseäsi. Älä mieti tulevia töitäsi, älä kouluasi, älä maksamattomia laskujasi äläkä arjen askareita. Mieti, mitä sinulla on juuri nyt? Mistä olet tyytyväinen? Mitä sellaista elämässäsi on, jota et haluaisi antaa pois. Mikä on sinulle tärkeää ja arvokasta? Älä mieti sitä, mitä haluaisit. Älä mieti, mitä ystävilläsi on enemmän tai parempaa. Mikä tässä hetkessä sinulle merkitsee eniten?

Mieti itseäsi, mitä sinussa on sellaista, mitä rakastat? Mitä et vaihtaisi pois? Mistä voit olla ylpeä itsessäsi? Onko se jokin luonteenpiirre, saavutus tai ponnistelu, joka merkitsee juuri sinulle paljon?
Mikä asia juuri tänä aamuna on saanut sinut onnelliseksi; oliko se aamukahvi, aurinko vai aurattu pihatie?

Aivan liian usein me mietimme vain sitä, mitä meillä ei ole ja mitä haluaisimme lisää. Etsimme elämyksiä, viihdykkeitä ja nautintoja jostain kaukaa ja murehdimme, kun emme niitä saavuta. Haaveilemme ulkomaan matkoista ja uusista tavaroista, mutta unohdamme usein katsella ympärillemme, mitä meillä jo on. Raha on saanut ihmeellisen merkityksen arjessamme, tunnumme ajattelevan, että sillä saamme aivan kaiken. Ajattelemme, että kaikki olisi hyvin ja murheet unohtuisi, kun vain meillä olisi rahaa tarpeeksi tai mieluiten paljon. Näin ajatellessamme unohdamme löytää tästä hetkestä niitä iloja ja arjen pieniä kauniita asioita, jotka saavat meidät hymyilemään.

Mitä nämä arjen pienet kauniit asiat ovat? Mikä saa sinut hymyilemään? Minä tulen hyvälle mielelle palatessani kotiin työstä, kun minua vastaan juoksevat koirat, ne ovat odottaneet minua, minä olen niille tärkeä. Minä hymyilen, kun menen ruokkimaan hevosia, ne kävelevät portille ja hirnuvat minulle. Ne ovat odottaneet minua. Minä nautin siitä, kun saan kävellä Saimaan jäätä pitkin mieheni kanssa. Nautin siitä, että voin sytyttää nuotion laavulle, juoda kaakaota ja lämmitellä sormiani.

On myös tärkeä katsella tulevaisuuteen ja unelmoida, mutta jotta jaksaisimme ponnistella elämämme päämääriä kohti, meidän pitää uskaltaa pysähtyä miettimään myös sitä, mikä elämässämme on hyvin, ja mikä on meille tärkeää ja arvokasta. Se antaa meille voimaa.