Korona jyllää, elämme poikkeustilassa! Erilaisia uhkakuvia, huolia ja pelkoja tulvii joka tuutista. Ihmisten normaalit ja jokapäiväiset toimet on pakotettu totaaliseen muutokseen ja olisi helppo lähteä listaamaan mitä kaikkea haittaa, huolta ja kuormitusta tämä on tuonut meidän elämäämme. Mutta mitä jos kääntäisimme asetelman ja miettisimme hetken mitä hyvää tämä on tuonut. Eri uutisissa ja keskustelupalstoilla ovat useat ihmiset kertoneet monista iloisista asioista, joita poikkeustilanne on tuonut heidän elämäänsä.
Moni on iloinnut lisääntyneestä ajasta perheen kanssa ja toiset ovat saaneet kaipaamaansa omaa aikaa. Tilanne on pysäyttänyt useat miettimään omaa elämää, ajankäyttöä ja mitkä asiat meille on oikeasti tärkeitä ja merkityksellisiä. Ihmiset ovat huomanneet, että arjessa pärjää paljon vähemmällä ja tämän myötä kulutustottumukset ovat muuttuneet, kun ”turha” ostelu on vähentynyt. Myös oman ja läheisten terveys ja hyvinvointi on kasvattanut merkitystään ja se on laittanut meitä pohtimaan teenkö itse asioita hyvinvoinnin edistämiseksi. Yleisesti sanottuna arvostus niitä asioita kohtaan, joita olemme pitäneet enemmän tai vähemmän itsestäänselvyyksinä on noussut huimasti.
Poikkeustilanne on lisännyt auttamisen halua ja saanut ihmiset kantamaan huolta ja tarjoamaan pyyteetöntä apua heille, jotka sitä tarvitsevat. Täällä kotimaassa monet yksityiset henkilöt, seurat, yritykset, yhdistykset sekä järjestöt tarjoavat erilasta tukea ja myös apua arkisten asioiden hoitamiseen esimerkiksi ruokaostoksille, apteekkiin ja pankkiautomaatilla käymiseen. Monet yritykset ovat joutuneet poikkeustilanteissa kehittämään toimintaansa. Ja uskonkin, että monista uusista toimintatavoista jää paljon hyviä käytänteitä, joita voidaan toteuttaa myös silloin, kun rajoitukset joskus poistuvat.
Poikkeustilanne vaikuttaa myös ympäristöön. Stanfordin yliopiston tutkijat ovat Ylen mukaan arvioineet, että pelkästään Kiinassa tehtaiden alasajo, liikenteen ja liikkumisen vähentyminen on pienentänyt päästöjä jopa neljänneksen. Ja päästöt vähenevät sitä mukaa, kun muissa maissa toistuvat samat toimet. Muutos on ollut myös silmin havaittavissa. Kaupungeissa, jotka aiemmin ovat olleet sankan savusumun peitossa, on pystytty näkemään pitkästä aikaa sinistä taivasta. Ilman puhdistuminen on tutkijoiden mukaan vähentänyt ja tulee vähentämään saasteista johtuvia ennenaikaisia kuolemia useilla tuhansilla.
Tiedetään, että kriisit herkistävät muutokselle. Nyt tuhoja tulee paljon, mutta merkityksellistä on se, mitä tulee siihen tilalle! On ollut ilo huomata, että nyt, kun on kyse ihmisten terveydestä, on kaikki muu toissijaista ja me ollaan valmiita tekemään suuriakin uhrauksia yhteisen hyvän eteen. Tässä kaiken keskellä on hyvä miettiä, että voisiko tämä kriisi muuttaa elämäntyyliämme myös pysyvästi kestävämmäksi? Itse ainakin uskon, että nyt siihen on erittäin hyvä mahdollisuus. Toivon että tämä kriisi ravistelisi meitä näkemään ja pohtimaan omia arvoja, asenteita sekä tekoja. Ja muuttamaan niitä siten, että tulevaisuudessa valintamme rakentaisivat yhteiskuntia kestävämpään sekä solidaarisempaan suuntaan, joissa muulloinkin kuin kriisitilanteissa, rahan ja materian sijaan tärkeämpää on itsestä, toisista ja ympäristöstä huolehtiminen.
Toteutuuko tämä ja kuinka pysyväksi tämän kriisin vaikutukset jäävät nähdään vasta myöhemmin. Mutta sitä ennen yksi meidän tärkeimmistä tehtävistä on luoda toivoa ja välittää sitä eteenpäin!
Kasvatus arvoihin - arvoa kasvatukseen 